Jäätävää

Ulkona paistaa aurinko siniseltä taivaalta, ja sen lämpö on sulattanut räystäisiimme melkoiset jääpuikot. Ne ovat todella kauniita varsinkin läheltä katsottuna, joten ajattelin räpsiä niistä muutaman kuvan.

Ulkona kasvaa auringosta huolimatta jäätä, mutta sisällä minulla on pienoinen dilemma. Joulusta on jo yli kuukausi aikaa, mutta meidän joulutähtemme senkun kasvaa. Se on niin kaunis, etten raaski heittää sitä pois, mutta toisaalta taas se tuo mieleen joulun. Miitähän sen kanssa pitäisi tehdä?

Tuo meidän takkamme on muuten melkoinen monsteri. Se on tehty kokonaan graniittia muistuttavasta kivestä, ja paasi ulottuu lattiasta kattoon. Vuoden jälkeen siihen on jo tottunut, mutta alkuun se tuntui hallitsevan tilaa aivan liikaa.

Toin jouluksi sisälle myös oksia kierrätettyihin lasipurkkeihin. Nekin komeilevat vielä kylpyhuoneemme hyllyllä, kauniita kun ovat. Vain nauhan väri on vaihtunut. 

Ulkona puutarhassa kasvaa murattia vähän joka paikassa, ja ajattelin viime kesänä kokeilla miten siitä leikatut oksat pärjäisivät sisällä. No, pärjääväthän ne, ilman valoa, vettä ja luultavasti myös ilman happea (tosin sitä en sattuneesta syystä ole päässyt testaamaan). Kaikki sisälle tuomani oksat kasvattivat juuret vaasissa, ja nämä yksilöt ajattelin siirtää ruukkuun kunhan voin mennä ulos mullan kanssa sotkemaan. Muratin lehdet ovat todella kauniin muotoiset, ja ne sopivat ystävänpäivänkin tunnelmiin. 

Olohuoneen ikkunalaudalla taas nököttää kaunis pieni mehikasvi, joka on valon lisääntymisen kunniaksi päättänyt alkaa kasvattamaan jälkikasvua juurelleen.